lauantaina, tammikuuta 08, 2005

Tietokonenörtistä avuttomaksi opiskelijaksi

Johtuen yllättävästä havainnosta tutkiessani tietokonettani, luulin vihdoin tajuavani jotain tietokoneiden päälle. Olin varma että olin heittänyt teknologian niskalenkillä maahan ja nyt paistattelisin ylpeänä saavutukseni johdosta kasan huipulla. Toisin kävi. Selvitin kyllä että messengerin ja weblogini ongelmat johtuivat palomuurista, jonka näppärästi hiiren oikeanpuoleista nappia painamalla sain pois päältä. A vot! Mutta.. Kun yritin saada liitettyä valokuvia blogiini. Grande katastroff! Vaikka kuinka downloadaan ja luen ohjeita niin en saa selvyyttä että missä mättää. Eli taas jää kuvat laittamatta, minkäs teet. Nyt harmittaa etten kuunnellut ATK- tunneilla vaan mailailin ystävieni kanssa ja suunnittelin kesätyöihin lähtöä Jenkkeihin.

Tässä sitä siis ollaan. Kattoon asti on kasa koulutöitä ja takana on 2,5 tuntia tehokasta työaikaa ja 0 valmista ja 2 aloitettua raporttia. Sen sijaan olen downloadannut netistä kaksi ohjelmaa ja ladannut 79 valokuvaa CD:ltä tietokoneelle. Olen myös lukenut sähköpostit ja jaaritellut messengerissä.. Miten tässä näin pääsi käymään? Myös pyykit olen kerennyt laittaa likoamaan (täällä pestään kuten vanhoina hyvinä aikoina: nyrkeillä) ja valmistamaan herkullista pakastepitsaa ja sotkemaan oman huoneen taas ihan kokonaan.

Jos juuri nyt voisin pysäyttää ajan yhdeksi vuorokaudeksi, ottaisin kahden tunnin päiväunet, heräisin katsomaan telkkaria, söisin hyvää salaattia ja appelsiinejä, kävisin Tampinesissa, eikun sittenkin Orchard Roadilla ostoksilla ja illalla menisin jammailemaan ilmaisen viinan bileisiin Ortsarille. 24 tunnin aikahypyn jälkeen istuisin taas tällä samalla jakkaralla ja jatkaisin muka koulutöiden tekemistä joilla on oikeasti tosi kiire. Nyt sen sijaan yritän keretä tehdä tuon kaiken kuuden tunnin sisällä ja sitten lähteä ilmaisen viinan bileisiin ortsarille. Täällä Singaporessa kun on tapana houkutella miehiä baariin antamalla vain naisille ilmainen sisäänpääsy ja ilmaista viinaa koko illan. Ja toimii kun häkä. On noita miehiä niin helppo vedättää.. Mutta ottakaapa suomalaiset mallia. Mietittiin tyttöjen kanssa että siinähän menee koko pulju tänä iltana konkkaan kun suomalaisporukalla lähetään baariin ottaan pohjia ja sit vielä muutama vodkabattery että saa tanssijalan liikkeelle. Ei taitais Suomessa tuollanen homma kannattaa, liian monta janoista baarikärpästä olis liikkeellä. Jos Oulussakin ilmoittais joku baari et ilmasta viinaa koko illan, niin siellähän olis kaikki vauvasta vaariin. Paitsi Ehokas, kun se on viinalakossa.

Yhäkin on yöunet hukassa sen Perth reissun takia. Haaveilen leijailevani pitkin Australian ostareita ostoskorin täyttyessä mitä ihanimmilla vaatteilla ja makoilusta silkkisellä hietikolla aaltojen räyskyessä rantahietikkoon, auringon helliessä ruskettunutta ihoani. Komeat surffaripojat kerääntyvät ihailemaan länsimaista kauneuttani ja kilpaa tarjoilevat Margaritoja, joita siemailen kylmän rauhallisesti valikoidessani joukosta vain komeimmat ja miellyttävimmät.
Kuten huomata saattaa niin ei ole ihme jos ei uni tule kun on ajatukset noin pilvissä. Kunhan nyt pääsis edes siihen halpaan hostelliin sisään ettei rahat oli ihan finaalissa niin mietitään sitten uudestaan sitä shoppailua. Ottaen huomioon viimeaikaisen ruokavalion ja vaatekaapin sisällön niin luulen että mun ympärillä pörräilee lähinnä kärpäsiä niiden surffaripoikien sijaan. Get real girl!

Nyt laitan soimaan Linkin Parkin Breaking the Habitin ja yritän saada järkeä päähän että voin taas jatkaa muka koulutöitä. Itsensä huijaaminen on varmaan huijaamista parhaimmillaan. Don´t worry babe, I´m an expert!